Selviydyimme muksujen kanssa ensimmäisenä Adventtina adventtikirkkoon. Mieheni oli reissussa, joten superäitinä päätin raahata koko joukon itse kirkkoon. (virhe!)
Kävimme nyt ensimmäistä kertaa kotikirkossamme ja se oli kaunis vanha kirkko, oikein tunnelmallinen.
Ikävä kyllä käyntimme oli lähinnä farssi.
Ensinnä olimme tietty hieman myöhässä. Emme mahtuneet vaunujen kanssa vähin äänin sivuovesta ja jouduimme kiertämään pääoven kautta sisään. Emme päässeet istumaan, koska penkit oli täytetty juuri käytäväpaikoilta. Seisoskelimme kymmenisen minuuttia messun alusta käytävällä, kunnes pääsimme vihdoin istumaan.
Alku sujui hyvin.
Kun lapset alkoivat käydä levottomiksi aloin odottaa ehtoollisen vuoroa, jotta päästään hetkeksi pois penkistä. Toiseksi nuorin ei malttanut kuitenkaan odottaa siiheksi, vaan lähti seikkailemaan käytäville. Hakiessani häntä alttarin luota hän kiljaisi kovaan ääneen pissahätä, jolloin huomasin, että hänen vaippana tulvii yli. Sitähän oli sitten pissaa sekä lapsen vaatteilla, että äidin vaatteilla. Siinä kolehdin keräyksen aikana puimme sitten vaatteet päälle ja raahauduimme pissaisissa vaatteissamme takaisin kotiin.
Ainakin ehdittiin laulaa Hoosiannat :)
Onneksi saimme päivän päätökseen lähtemällä mumman luokse leipomaan pipareita ja joulutorttuja. Saatiin siinä sitten pikku-joulujen pikkujoulut ja jouluinen mieli.
Ennätin myös juuri sopivasti ennen kalenterin avausaikaa ommella joulukalenterin. Varastossa olisi ollut vessapaperirullista pari vuotta takaperin askarreltu joulukuusen muotoinen kalenteri, mutta se alkoi jo viime vuonna tökkiä, joten nyt oli aika kaivaa jämäkankaat esiin ja väsätä uusi. Numerot ovat tarroja eivätkä tahdo pysyä kankaassa, joten kunhan pääsen ostamaan pikkuruisia pyykkipoikia kiinnitän numerot paperilapuilla kalenteriin olipa se tänä vuonna tai ensi vuonna :)
Nyt ei sitten Joulun odotuksesta puutu muuta kuin lumi. Sitä odotellessa pitää varmaan vähän askarrella paperisia lumihiutaleita.
Ihanaa Joulun odotusta Sinulle!
Lottariina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti